Ex 11 added

src/GR004/01_harjoitus_1.Rmd

@@ -130,10 +130,21 @@ tahansa kentän mukaan laskevaan tai nousevaan järjestykseen.
 
 Kun olet tutkinut ominaisuustietotaulukkoa riittävästi, sulje taulukko.
 
-Tallenna lopuksi aloittamasi QGIS-projekti omaksi projektitiedostokseen
-kurssihakemistoon, esimerkiksi nimellä
-**../kurssihakemisto/QGIS_harjoitus_1.qgz**.
+Voit tallentaa tason eri formaattiin (eli tehdä muunnos) klikkaamalla tasoa hiiren oikealla ja valita **Vie -> Tallenna kohteet nimellä**. Voit esimerkiksi tallentaa tasoa GeoPackage-muotoon (.gpkg). Valitse ensin Tiedostonimi, painamalla kolmen pisteen nappia. Valitse sopiva tallennuspaikka ja hyvä nimi (esim. "Espoo qgis harjoitus.gpkg"). Seuraavaan laatikkoon laitetaan Tason nimi. Miksi nimi kahteen kertaan? Koska GeoPackage-tiedostoon voi tallentaa useampaa tasoa. Eli sanotaan vaikka, että sinulla on meneillään projekti Leppävaarassa, mihin tarvitset pienalueet, luonnonsuojelualueet ja rakennukset. Voisit silloin tallentaa kaikki kolme tasoa samaan GeoPackage-tiedostoon ja antaa sille tiedostolle nimeksi vaikka "Leppävaaran superkiva projekti.gpkg". Tämän tiedoston sisällä olisi sitten kolme tasoa. Eli sinulla olisi näppärästi kaikki projektiin liittyvät tasot samassa tiedostossa. 
+
+Tällä kertaa aloitetaan kuitenkin tallentamalla ainoastaan yhden tason yhteen tiedostoon. Anna tason nimeksi vaikkapa. "Pienalueet". Koordinaatijärjestelmä olisi hyvä olla EPSG:3879. Jos joskus tarvitset aineistoja eri koordinaattijärjestelmään niin helppo tapa on tallentaa tasoa uudestaan, mutta vaihtamalla koordinaattijärjestelmää tässä kohtaa.
+
+Paina tämän jälkeen **OK**.
+
+
+![](img/harjoitus_1/image16.png)
 
 ::: hint-box
-**Psst! Muista tallentaa QGIS-projekti aina harjoituksen lopuksi.**
+GeoPackage on monipuolinen paikkatietoaineistoformaatti. Yhteen tiedostoon voi tallentaa useampi taso. Tavallisesti niin tasojen tyylit tallentuu QGISin projektitiedostoon, mutta voit myös halutessasi tallentaa tietyn tason tyyliä suoraan GeoPackage-tiedostoon. Tämä on erityisen näppärää kun haluat laittaa paikktietoaineiston tyyleineen kolleegalle. Silloin kaikki on tallessa yhdessä tiedostossa. GeoPackageen voi myös tallentaa kokonaisen QGIS-projektin, silloin voidaan myös saada kaikki projektin asetukset siirtymään GeoPackage-tiedoston kautta. Oikeasti GeoPackge on minitietokanta joka löytyy paikallisesti tietokoneellasi. Älä huolestu jos tietokanta kuulostaa pelottavalta, olet sitä jo käyttänyt tämän harjoituksen aikana. GeoPackagesta voit lukea lisää meidän [blogista](https://www.gispo.fi/blogi/kateva-geopackage-mika-se-on/)
 :::
+
+
+Tallenna vielä lopuksi aloittamasi QGIS-projekti omaksi projektitiedostokseen
+kurssihakemistoon, esimerkiksi nimellä
+**../kurssihakemisto/QGIS_harjoitus_1.qgz**. Voit tehdä sen Projekti-valikosta valitsemalla **Tallenna nimellä**.
+

src/GR004/03_harjoitus_3.Rmd

@@ -54,29 +54,28 @@ Lisää taas muutama WFS-palvelu ja nimeä ne haluamallasi tavalla. Jos et viel
 -   <https://kartta.hsy.fi/geoserver/wfs>
 -   <https://geoserver.museovirasto.fi/geoserver/rajapinta_suojellut/wfs>
 
-Jos haluat käyttää tiedossasi olevaa suljettua (salasanaa vaativaa) palvelua, niin lisää käyttäjätunnus ja salasana palveluyhteyden luomisen aikana. Käyttäjätunnuksia kysytään automaattisesti, jos valitut karttatasot niin on määritetty. Kun olet luonut muutaman WFS-palveluyhteyden, voit ottaa niihin yhteyden samalla tavalla kuin WMS-palveluiden yhteydessä. Valitse taas oman kiinnostuksesi mukaan aineistoja lisättäväksi QGISiin. Kuten sanottu, huomataan, että tällä kertaa aineistot ovat vektoriaineistomuodossa. Tutki niiden geometrioita ja ominaisuustietoja QGISissa. Kokeile valita muutamia kohteita ja tallentaa ne paikallisesti kurssihakemistoosi.
+Jos haluat käyttää tiedossasi olevaa suljettua (salasanaa vaativaa) palvelua, niin lisää käyttäjätunnus ja salasana palveluyhteyden luomisen aikana. Käyttäjätunnuksia kysytään automaattisesti, jos valitut karttatasot niin on määritetty. Kun olet luonut muutaman WFS-palveluyhteyden, voit ottaa niihin yhteyden samalla tavalla kuin WMS-palveluiden yhteydessä. Valitse taas oman kiinnostuksesi mukaan aineistoja lisättäväksi QGISiin. Kuten sanottu, huomataan, että tällä kertaa aineistot ovat vektoriaineistomuodossa. Eli voit tutkia niiden geometrioita ja ominaisuustietoja QGISissa. 
+
+
 
 Kun olet luonut muutaman WFS-palveluyhteyden, voit ottaa niihin yhteyden samalla tavalla kuin WMS-palveluiden yhteydessä. Valitse taas oman kiinnostuksen mukaan aineistoja lisättäväksi QGISiin. Nyt kun sinulla on enemmän tasoja tasoluettelossa, voit ryhmittää tasoja, jotta sinun on helpompi hallita tasoja yhdessä. Hyödynnä myös muita tasoluettelon pikanäppäimiä tasoluettelon yläpuolelta:
 
 ![](img/harjoitus_3/image6.png)
 
 Yllä olevassa kuvassa näkyy vain yksi taso, mutta sinulla on varmasti jo useampi taso luettelossasi. Tee esimerkiksi omat ryhmät WFS- ja WMS-tasoille.
 
-## Lisätehtävä: WFS-rajapintapalvelun kysely ja suodatus SQL-lausekkeella
-
-Voit myös kysellä ja filtteröidä rajapintapalveluita QGISin SQL-lauseke-toiminnolla. Toiminto löytyy samasta ikkunasta, josta WFS-tasoja voidaan lisätä kunkin palveluyhteyden osalta. Seuraavassa animaatiossa ladataan Tilastokeskuksen ylläpitämästä paikkatietopalvelusta vain vakavuuden "2" liikenneonnettomuudet vuodelta 2015 QGISiin.
+## Valitseminen ja tallentaminen
 
-Lisää Tilastokeskuksen tieliikenteen **WFS-rajapinnasta** <http://geo.stat.fi/geoserver/tieliikenne/wfs> vektoritaso **Tieliikenneonnettomuudet 2017**.
+Kokeile valita muutamia kohteita ja tallentaa ne paikallisesti kurssihakemistoosi. Valitseminen tapahtuu seuraavalla työkalulla:
 
-![](img/harjoitus_3/image7.png)
+![](img/harjoitus_3/image8.png)
 
-Datan lataamiseksi tuotamme SQL-kyselyn, joka etsii '2'-tiedon meillä jo tiedossa olevasta sarakkeesta. Avaamme ensin **SQL-kyselyikkunan** ja muodostamme kyselyn:
+Voit pitää ctrl-nappia alhaalla niin pystyt valitsemaan useamman kohteen. Jos haluat poistaa valinnan, paina kohdetta uudestaan. Valitut kohteet näkyvät oletuksena keltaisella. Jos haluat poistaa kaikki valinnat paina seuraavaa nappia:
 
-![](img/harjoitus_3/image8.gif)
+![](img/harjoitus_3/image9.png)
 
-Sitten lisäämme tason QGISiin ja varmistamme, että SQL-kyselymme tuotti toivotun tuloksen:
 
-![](img/harjoitus_3/image9.gif)
+## Lisätehtävä: 
 
 ::: hint-box
 **Psst! Koulutuksen jälkeen saat henkilökohtaista tukea Gispon tukipalvelusta. Lähetä kysymyksesi tai kommenttisi osoitteeseen [koulutustuki\@gispo.fi](mailto:[email protected]){.email}!**

src/GR004/08_harjoitus_8.Rmd

@@ -13,11 +13,11 @@ Käynnistä QGIS-ohjelmisto. Avaa edellisen harjoituksen QGIS-projekti ja tallen
 Avaa projektiin seuraavat aineistot:
 
 
--   **.../Harjoitus 4/natura2000sac_alueet.gpkg**
+-   **.../Harjoitus 7/natura2000sac_alueet.gpkg**
 
--   **.../Harjoitus 4/Tieviiva.gpkg**
+-   **.../Harjoitus 7/Tieviiva.gpkg**
 
--   **.../Harjoitus 4/Vaestotietoruudukko_2019.gpkg**
+-   **.../Harjoitus 7/Vaestotietoruudukko.gpkg**
 
 Aseta aluksi **natura2000sac_alueet** -taso näkyviin ja muut näkymättömäksi
 
@@ -69,10 +69,9 @@ Avaa vielä **Sijoittaminen-alateema** ja valitse ***Ympärille (kaareva)***. Va
 Tulos voi näyttää oudolta, etenkin jos karttaikkunan mittakaavaa on asetettu ison alueen kattavaksi. Lähennä karttaa, jotta nimiöt näkyisivät johdonmukaisemmin ja pohdi, missä tapauksessa tämänkaltainen nimiöinti olisi sopivinta.
 
 
-
 ## Vektoriaineiston luokittelut 
 
-**Väestötietoruudukko.gpkg** on vektoriaineisto, jälleen geopackage-formaatissa. Voit lisätä sen projektiin **Tietolähteiden hallinta -työkalulla**.
+**Väestötietoruudukko.gpkg** on vektoriaineisto, jälleen geopackage-formaatissa. Voit lisätä sen projektiin **Tietolähteiden hallinta -työkalulla** ellet jo tehnyt sitä.
 Tutustu ensin aineistoon. Avaa **Attribuuttitaulu** painamalla aineistotason nimen päällä hiiren oikealla näppäimellä. Ominaisuustietojen ymmärtämiseksi on hyvä tarkastella taulun sisältöä sekä tutustua samalla aineiston metatietoihin (tietoa aineistosta). Metatiedot löytyvät usein aineistontuottajan nettisivuilta tai paikkatietojen löytämiseen tarkoitetuista hakemistoista. Metatiedot kertovat mm. kuka aineiston on tuottanut, mihin tarkoitukseen se on tehty, millä mittakaavalla ja missä koordinaattijärjestelmässä. 
 Harjoituksessa käytettävän aineiston on tuottanut Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Sen metatiedot löytyvät samasta kansiosta, **Vaestoruudukko.pdf** -tiedostosta. Avaa Vaestoruudukko.pdf-tiedosto ja tutustu eri kenttien (sarakkeiden) kuvauksiin. Sivun lopussa asiaa on hieman avattu.
 

src/GR004/10_harjoitus_10.Rmd

@@ -1,4 +1,4 @@
-# Harjoitus 9: CAD-aineiston tuonti
+# Harjoitus 9: CAD-aineistot QGISissä
 
 ## Harjoituksen sisältö
 
@@ -20,6 +20,8 @@ Tässä harjoituksessa ohjeistetaan kuinka käytetään QGISin “Tuo DWG/DXF”
 
 Toinen vaihtoehto olisi tuoda aineisto projektiin uutena vektoritasona (Tasot -> Lisää taso -> Lisää vektoritaso). Näistä ensin mainittu työkalu antaa paremman näkymän aineistoon, sillä se jakaa aineiston CAD-ohjelmistossa nimettyihin tasoryhmiin. Sen sijaan aineiston tuonti vektoritasona tuo kaikki polygoni-, viiva- ja pisteaineistot projektiin geometrian mukaan jaettuina tasoina, minkä seurauksena haluamiaan tietoja joutuu kaivelemaan aineiston attribuuttitaulukoista. Joidenkin aineistojen tapauksessa myös Tuo DWG/DXF-työkalu on ainoa tapa saada aineisto auki QGISissä, jos jostain syystä vektoritasona tuominen ei toimi.
 
+## Erilaiset CAD-aineistot
+
 |Formaatti|Selite|Toimii QGISissä| 
 |:-------:|:---------------:|:----------:| 
 | .dwg | AutoCADin oletusformaatti |Versio 2018 ja uudemmat eivät toimi. Vanhemmat versiot toimivat.| 
@@ -51,8 +53,12 @@ Jos olet epävarma missä kohde sijaitsee voi lisätä haluamasi taustakartan es
 Jos haluat saada auki piirrustuksesi QGISissä niin suosittelemme, että **käytät ensisijaisesti .dxf-muotoa** (ellei ohjelmistosi tue suoriltaan jotain paikkatietoformaattia, kuten GeoPackage). Eli vie ulos käyttämästäsi CAD-ohjelmistosta mieluiten .dxf tiedostoa. Jos tämä ei ole mahdollista niin tallenna vanhempaan (esim. versio 2013) .dwg-muotoon, tai vanhempaan (v7) .dgn-muotoon. Kokeile sitten tuoda nämä QGISiin. Jos ei kuitenkaan tunnu toimivan, niin voit kokeilla muuntaa dwg/dgn tiedoston .dxf-muotoon, muunnosohjelman kautta, joka toimii netissä. Hakukoneen kautta löytää monta vaihtoehtoa, esimerkiksi [tämä](https://cloudconvert.com/dwg-to-dxf). 
 :::
 
+## Paikkatietoaineiston vienti CAD-muotoon
+
+QGIS osaa myös viedä paikkatietoaineiston CAD-muotoon. Suosittelemme ensisijaisesti viemään tiedostoa dxf-muodossa. Voit myös kokeilla viedä aineistot .dgn-muodossa, mutta siihen saattaa liittyä enemmän rajoituksia. Voit tallentaa yksittäisen tason dxf tai dgn-muodossa samalla tavalla kuin olisit tallentamassa tason paikkatietomuotoon. Eli klikkaa tasoa hiiren oikealla ja valite **Vie -> Tallenna kohteet nimellä**. Tällä tavalla saat yksittäisen tason dxf tai dgn-muotoon. Jos haluat siirtää viedä kokonaista projektia .dxf-muodossa niin sekin onnistuu QGISillä. Valitse **Projekti -> Tuo/Vie -> Vie projekti DXF:n...**. Voit kokeilla molempia tapoja.
+
 ::: hint-box
-Miksi on niin vaikeata saada auki nämä tiedostot QGISissä? Yksi syy on ainakin se, että CAD-aineistot ovat usein suljettuja formaatteja ja ne eivät seuraa avoimina standardeja (kuten esimerkiksi GeoPackage). CAD-maailmassa myös erilaiset asiat ovat olleet keskiössä kun niitä on luotu. CAD-formaatit on ensisijaisesti piirrustuksille kehitetty, mikä taas ei ole ollut paikkatietomaailmassa yhtä keskeistä.
+Miksi on niin vaikeata saada auki nämä tiedostot QGISissä? Yksi syy on ainakin se, että CAD-aineistot ovat usein suljettuja formaatteja ja ne eivät seuraa avoimina standardeja (kuten esimerkiksi GeoPackage).
 :::
 
 

src/GR004/11_harjoitus_11.Rmd

@@ -0,0 +1,37 @@
+# Harjoitus 10: Paikkatietoanalyysit
+
+## Harjoituksen sisältö
+
+Harjoituksessa kokeillaan muutamia paikkatietoanalyyseja
+
+## Harjoituksen tavoite
+
+Koulutettava oppii löytämään paikkatietoanalyysityökaluja
+
+## Valmistautuminen
+
+Käynnistä QGIS-ohjelmisto. Tallenna QGIS-projekti nimellä (**Projekti → Tallenna nimellä…**) “**QGIS_harjoitus_10**”.
+
+## Rajaa ja sulauta
+
+Tuo kurssihakemistosta Espoon pienalueet karttatasoa QGISiin. Jotta olisi helpompi lukea karttaa niin laitetaan nimiöt päälle. Paina hiiren oikealla Pienalueet-tasoa ja valitse **Ominaisuudet**. Nimiöt-välilehdellä valitset **Yksinkertainen nimiöinti** ja Arvoksi **nimi_suomeksi**. 
+
+![](img/harjoitus_11/image1.png)
+
+Tarkoituksena on yhdistää pienalueet Lakisto, Lahnus ja Luukki yhdeksi alueeksi. Valitse kaikki kolme aluetta käyttämällä valintatyökalua
+
+![](img/harjoitus_3/image8.png) 
+
+![](img/harjoitus_11/image2.png)
+
+Valitse seuraavaksi **Vektori -> Geoprosessointi -> Sulauta (dissolve)**. Rastita **Käytetään ainoastaan valittuja kohteita**, mutten yhdistäisimme koko Espoon. Paina tämän jälkeen suorita. Nyt sinulla on uusi taso missä on yhdistetty kaikki kolme aluetta!
+
+
+## Saavutettavuusanalyysi
+Tähän harjoitukseen pitää ensin lisätä **saavutettvauusanalyysi_aineistot.gpkg** tiedostosta kahdet tasot: **uimahallit** ja **Seutukartta_tiesto**. 
+
+Saavutettavuusanalyyseja on monenlaisia ja muutama työkalu tähään löytyy QGISin työkalupakista. Paina ensin seuraavaa symbolia jotta saat auki Työkalut-näkymän:
+
+![](img/harjoitus_11/image2.png)
+
+Navigoi itsesi **Verkostoanalyysi** alavalikolle tai etsi suoraan työkalu nimeltään **Lyhin polku (pisteestä tasoon)**.