Scrum-projekti koostuu sprinteistä, joiden kesto on 1-4 viikkoa. Sprintti aloitetaan sprintissä tehtävän työn suunnittelulla. Scrum-tiimi tekee suunnitelman yhdessä. Tavoitteet asetetaan liiketoiminnan vaatimusten mukaiseen järjestykseen tuotejonoksi, ja kokouksessa selvitetään parhaat tavat jolla tiimi pystyy suorittamaan tärkeimmät tehtävät.
Sprintin aikana työskennellään päivittäisissä jaksoissa työstäen sprintin tuotejonoa, ja päivittäin pidetään Scrum-kokous. Sprintin lopuksi pidetään lopetuskokous tai -katselmointi, jossa on tarkoitus kokeilla saavutetun tason toimivuutta ja mahdollista tuotantokelpoisuutta, sekä arvioida, vaaditaanko vielä sprinttiä. Tarvittaessa suunnitellaan uuden sprintin tuotejono ja tavoite ja aloitetaan uusi sprintti.
Sprinttejä jatketaan samalla tavalla kunnes tuotejonossa ei ole enää tuotteita ja varsinainen lopputuote on valmis.
Sprintin tarkoitus on toteuttaa yksi ennalta sovittu projektin tavoite, esimerkiksi ohjelmistoprojektin uusi ominaisuus, sovitun aikarajan puitteissa. Sprintit ovat keskenään samanpituisia, alle kuukauden mittaisia jaksoja, jotka seuraavat toisiaan.
Sprintti pitää sisällään muut Scrumin tapahtumat. Itse sprintin toteutuksen lisäksi näitä ovat sprintin suunnittelu, päivittäispalaverit, sprintin katselmointi ja sprintin retrospektiivi:
Sprintin suunnnittelussa määritellään sprintin tavoite yhdessä tiimin ja tuoteomistajan kanssa. Tavoitteen valinnassa apuna on työjonot. Suunnittelun päämääränä on selkeästi määritelty tavoite ja keinot sen saavuttamiseksi sovitun ajan puitteissa.
Päivittäispalaverit ovat nimensä mukaisesti päivittäisiä noin 15-minuutin kokouksia, jossa käydään läpi sprintin etenemistä. Tarkemmin aiheesta kohdassa Kokoukset.
Sprintin katselmointi tapahtuu sprintin lopussa. Katselmoinnissa tiimi esittelee sprintin tulokset sidosryhmille ja saa palautetta työstään. Katselmointi myös alustaa seuraavaa tuloksillaan seuraavaa sprinttiä.
Sprintin retrospektiivi on sprintin viimeinen tapahtuma. Retrospektiivissa tiimi käy läpi omaa toimintaansa kuluneen sprintin aikana ja pyrkii löytämään siitä parannus- ja tehostuskeinoja seuraavaa sprinttiä varten.
Työjonot ovat keskeinen osa Scrumin toimintatapaa ja projektinhallintaa. Ne edustavat ja kuvaavat kaikkea sitä työtä, joka tarvitaan projektin tavoitteiden saavuttamiseksi. Työjono toimii dynaamisena työkaluna, jonka avulla tiimi voi priorisoida tehtäviä, seurata edistymistä ja varmistaa, että työ keskittyy olennaisiin asioihin. Hyvin hoidettu työjono tukee tiimin itseohjautuvuutta, auttaa hallitsemaan monimutkaisuutta ja tuo selkeyttä projektin etenemiseen. Työjono tärkeitä osa-alueita ovat läpinäkyvyys, joustavuus, priorisointi ja yhteistyö.
Kehittäjät ovat Scrum-tiimin jäseniä, he ovat vastuussa tuotteen kehityksestä, testauksesta ja toimittamisesta. Kehittäjät ovat itseorganisoituvia ja monitaitoisia. Kehittäjät voivat olla ohjelmoijia, testaajia, suunnittelijoita, arkkitehteja, jne.
Tuoteomistaja on Scrum-tiimin jäsen, joka vastaa tuotteen kehityksen priorisoinnista ja tuotteen arvon maksimoinnista. Tuoteomistaja toimii yhteytenä asiakkaan ja kehitystiimin välillä. Tuoteomistaja määrittelee tuotteen ominaisuudet ja niiden tärkeysjärjestyksen.
Scrum Master on Scrum-tiimin jäsen, joka vastaa siitä, että Scrum-prosessi toimii tehokkaasti ja että tiimi noudattaa Scrumin periaatteita. Scrum Master auttaa tiimiä poistamaan esteitä ja ongelmatilanteita. Scrum Master myös auttaa tuoteomistajaa priorisoimaan tuotteen ominaisuuksia. Scrum Master on nimellinen arvo, Scrum master ei siis ole tiimin varsinainen esimies vaan tiimi on itseorganisoituva.
- Joka päivä noin 15 minuutin kokous
- Tarkastellaan sprintin etenemistä kohti tavoitetta
- Pidetään aina samaan aikaan
- Päivittäiset kokoukset parantavat viestintää ja auttavat tunnistamaan mahdollisia esteitä
- Keskitytään edistymään kohti sprintin tavoitteita
- Tuotetaan toimivaa suunnitelmaa seuraavaa työpäivää varten
- Tarvittaessa mukautetaan Sprint Backlogia sekä tulevia suunniteltuja töitä
- Sprintin lopuksi lopetuskokous
Scrum perustuu empirismiin ja lean-ajatteluun. Empirismin mukaan tieto tulee kokemuksesta ja päätösten tekemisestä havaintojen perusteella. Lean-ajattelu vähentää hukkaa ja keskittyy olennaiseen. Scrum käyttää iteratiivista (asteittain tarkentuvaa) ja inkrementaalista (lisäävää) lähestymistapaa ennustettavuuden optimoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi. Scrum yhdistää ihmisiä ryhmiksi, joilla yhdessä on kaikki taidot ja asiantuntemus tehdä tarvittavaa työtä ja jakaa tai hankkia tarpeellisia taitoja.